8 naisille tyypillistä käyttäytymistä, jotka psykologian mukaan paljastavat parantumattomia tunnehaavoja

”Minä olen tällainen, hyvin dramaattinen”,
”Syytän itseäni aina kaikesta”,
”Minun täytyy pitää kaikki hallinnassa, muuten voin todella huonosti”.

Ja kun alat tutkia yhdessä, esiin nousee tarinoita aliarvostuksesta, emotionaalisesta hylkäämisestä, symbolisesta väkivallasta tai äärimmäisistä vaatimuksista, jotka ovat jääneet tunnekertymiksi tavassasi kokea itsesi ja muut.

Katsotaan näitä käyttäytymisiä ilman tuomiota, uteliaisuudella ja ripauksella tervettä huumoria, koska olet jo kokenut tarpeeksi kovaa ollaksesi nyt vielä itseäsi rankaiseva sen puolesta, miten puolustautumismekanismisi toimivat 😊.

---

Mitä tunneperäiset juuret arkisissa tavoissasi ovat

Nykyiset reaktiosi eivät synny tyhjästä.
Traumapsykologia selittää, että .

Joitan esimerkkejä näistä haitallisista ympäristöistä:

• Perheet, jotka vähättelevät tuntemuksiasi tai pilkkaavat tunteitasi.


• Ympäristöt, joissa odotat aina kritiikkiä tai nuhtelua.


• Suhteet, joissa kiintymys ilmestyy vain, jos täytät tiettyjä odotuksia.


• Lapsuudet, joissa kukaan ei suojellut, puolustanut tai vahvistanut sinua.

Et ehkä koskaan kokenut yksittäistä tapahtumaa, jonka sinä merkitsisit ”suureksi traumaksi”, mutta olet elänyt pienien jatkuvien kipujen summan.
Psykologiassa puhumme paljon toistuvista mikrohaavoista, jotka jättävät saman vaikutuksen kuin suuri tunneisku, mutta hiljaisemmalla tavalla.

Mielenkiintoinen neurotieteen fakta niille, jotka eivät pelkää tunteiden aivojen syvyyksiä 🧠:
Keho säilyttää ”tunne-muistin” jopa silloin, kun tietoinen mieli ei enää muista tapahtumia tarkasti. Siksi toisinaan reagoit voimakkaammin kuin odottaisit. Et ole hullu, aktivoit vanhaa jälkeä.

---

Merkkejä traumaattisista kokemuksista aikuisilla naisilla

Kun ympäristö ei tarjonnut todellista turvallisuutta, hermostosi oppi elämään jatkuvassa valppaudessa. Vaikka vaaraa ei enää olisikaan, keho toimii kuin se olisi läsnä.

Kliinisessä työssä näen usein näitä malleja monilla naisilla:

• Tunneperäinen ylivireys: analysoit jokaista elettä, äänensävyn vivahdetta, etsit “toisia tarkoituksia” kaikkialta.


• Raivokas itsevaatimus: tunnet, ettet koskaan tee tarpeeksi, vaikka muut ihailevat sinua.


• Tarve miellyttää hinnalla millä hyvänsä: pelkäät hylätyksi tulemista niin paljon, että mukautut kunnes itse katoat.


• Vaikeus asettaa rajoja: tuntuu syylliseltä sanoa ei, vaikka olisit uupunut.

Eräässä istunnossa potilas sanoi minulle:
”Jos joku suuttuu minulle, tuntuu kuin maa avautuisi jalkojeni alta”.

Tätä ei voi sivuuttaa pelkkänä ”dramatiikkana”.
Se viittaa usein sydäntä särkevään pelkoon hylätyksi tulemisesta tai emotionaalisesta rangaistuksesta, monesti opituna lapsuudessa.

Pieni astrologinen huomautus, koska työskentelen myös syntymäkarttojen kanssa ✨:
Naisilla, joilla on emotionaalisen trauman historiaa, toistuvat usein mallit, joissa on vakavasti haavoittunut Kuu tai jännitteiset aspektit Kuun ja Saturnuksen välillä. Astrologia kuvaa sisäistä kertomusta, mutta psykologia antaa työkalut sen muuttamiseen.

---

Kahdeksan tavallista käyttäytymistä naisilla, joilla voi olla traumaperäinen juuret

Nyt konkreettisiin käyttäytymisiin, jotka saattavat tuntua tutuilta.
Jos tunnistat itsesi useammassa, älä paniikkia: se ei tarkoita, että olisit rikki, vaan että sopeuduit erittäin hyvin johonkin hyvin vaikeaan 💛.

• 1. Pyydät anteeksi koko ajan
  Sanot ”anteeksi” siitä, että viehyt tilaa, että esität kysymyksen, että viivyt sekunnin vastauksessa, melkein olemassaolostasi.
  Yleensä tunnet, että haittaat tai häiritset vain olemalla.
  Usein alkuperä: kasvoit ihmisten kanssa, jotka syyttivät sinua tuntemuksistaan tai kritisoivat sinua pienistä yksityiskohdista. Silloin mielesi oppi: ”jos pyydän anteeksi nopeasti, ehkä vältän konfliktin”.



• 2. Vähättelet saavutuksiasi ja attribuoidut ne onneen
  Kun sinua kehutaan, vastaat: ”ei se mitään”, ”sen kuka tahansa osaisi”, ”olin vain onnekas”.
  Sinun on vaikea sanoa: ”pyrin siihen, tein sen hyvin”.
  Tavallinen alkuperä: sinulta vaadittiin liikaa tai et koskaan saanut aitoa tunnustusta. Järjestelmäsi oppi epäilemään kehuja ja hylkää niitä lähes automaattisesti.



• 3. Koet olevasi vastuussa muiden tunteista
  Jos joku on surullinen, syytät itseäsi.
  Jos joku suuttuu, tunnet tehneesi jotain väärin.
  Sovit koko elämäsi niin, ettei kukaan järkyttyisi.
  Todennäköinen alkuperä: lapsena saattoi olla, että toimit aikuisten välittäjänä, huolehtien vanhemmistasi emotionaalisesti tai otit rooleja, jotka eivät kuuluneet ikätasollesi. Aivosi tallensivat uskomuksen: ”jos huolehdin kaikista, ehkä he eivät hylkää minua”.



• 4. Vältät konfliktia vaikka pettäisit itseäsi
  Hyväksyt suunnitelmat, joita et halua, epäoikeudenmukaiset sopimukset, kiusallisen hiljaisuuden.
  Nielaiset sanoja, nielaiset kyyneliä, nielaiset vihaa.
  Yleinen alkuperä: historiassasi konflikti toi rangaistuksen, huudot, nöyryytyksen tai rakkauden vetäytymisen. Nykyisin kehosi yhdistää minkä tahansa eri mieltä olemisen vaaraan. Siksi mieluummin myönnyt kuin riskeeraat suhteen menettämisen.



• 5. Pidät yllä epätasapainoisia tai ravintoarvoltaan köyhiä suhteita
  Anat enemmän kuin saat, oikeutat epäkunnioitusta, normalisoit toisen sitoutumattomuuden.
  On vaikea uskoa, että ansaitset vastavuoroisen suhteen.
  Mahdollinen alkuperä: jos ensimmäiset kiintymyksesi kohtelivat sinua välinpitämättömästi, kylmästi tai epävakaisesti, opit, että ”rakkaus on tällainen”. Toksinen tuntuu tutulta ja terve joskus oudolta tai jopa tylsältä.



• 6. Koet syyllisyyttä levätessäsi
  Kun pidät tauon, sisäinen äänesi sanoo: ”hukkaan aikaa”, ”sinun pitäisi tehdä jotain hyödyllistä”.
  Et onnistu rentoutumaan ilman, että tuntisit epäonnistumista.
  Todennäköinen alkuperä: kasvoit ympäristössä, jossa arvostettiin vain suoritusta, tuottavuutta tai uhrausta. Opit, että olet arvokas sen mukaan, mitä teet, et sen mukaan, mitä olet.



• 7. Intensiivinen pelko hylätyksi tulemisesta tai hylkäämisestä
  On vaikea uskoa, että joku jää, jos näytät itsesi sellaisena kuin olet.
  Hyväksyt murusia huomiosta välttääksesi tyhjyyden tunteen.
  Tyypillinen alkuperä: koit emotionaalista poissaoloa, hylkäämisen uhkauksia, epävakaita vanhempia tai kumppaneita, jotka katosivat yhtäkkiä. Hermostosi menee paniikkiin minkä tahansa etäisyyden merkin nähtyään.



• 8. Tarve olla aina kiireinen ettet tuntisi
  Kalenteri täynnä, ei tyhjiä hetkiä.
  Jos jäät yksin ja hiljaiseksi, ilmestyy ahdistus, suru tai paniikki.
  Yleinen alkuperä: tunteesi satuttivat niin paljon, että mielesi loi nerokkaan strategian: ”jos en pysähdy, en tunne”. Se on kehittynyt tapa tunnekivun anestesiaan.

Yksittäin nämä käyttäytymismallit voivat näyttää merkityksettömiltä piirteiltä.
Ongelma syntyy, kun toistat niitä jatkuvasti ja elämäsi täyttyy väsymyksestä, ahdistuksesta ja kroonisen tyytymättömyyden tunteesta.

---

Miten huomata, tuleeko käyttäytymisesi tunneperäisestä traumasta

Hyvä uutinen: sinun ei tarvitse muistaa jokaista menneisyytesi yksityiskohtaa aloittaaksesi paranemisen.
Voit tarkastella nykyisyyttäsi avainkysymyksillä:

• Tuntuuko tämä reaktio voimakkaammalta kuin tilanne vaatisi?


• Tunnenko oloni pelokkaaksi lapseksi aikuisen kehossa, kun jotain tapahtuu?


• Tiedän, että ”ei ole näin iso juttu”, mutta kehoni reagoi kuin se olisi valtava?


• Toistanko samaa haitallista suhteen kaavaa uudelleen ja uudelleen?

Jos vastaat kyllä useampaan, todennäköisesti nykyinen reaktiosi liittyy ratkaisemattomaan vanhaan kokemukseen. Kyse ei ole liioittelusta, vaan siitä, että hermostosi elää yhä suojamoodissa.

Pieni harjoitus, jota usein ehdotan vastaanotolla:

Kun huomaat voimakkaan reaktion, kysy itseltäsi hiljaisella äänellä:
”Kuinka vanhaksi tunnen olevani, kun reagoin näin?”

Monille naisille nousee yllättävä ikä: 6, 8, 12.
Tuo vastaus osoittaa, että aktivoituva osa ei ole aikuinen, vaan lapsi, joka yhä odottaa huolenpitoa ja turvallisuutta.

---

Psykologiset avaimet näiden menneiden jälkien parantamiseen

Näiden käyttäytymismallien tunnistamisen tarkoitus ei ole, että arvostelisit itseäsi enemmän, vaan että alkaisit kohdata itseäsi paljon suuremmalla myötätunnolla.

Traumatyössä keskityn usein useampaan osa-alueeseen:

• Menneen ja nykyisyyden erottaminen
  Kehosi reagoi kuin vaara olisi nykyinen, vaikka useimmiten se kuuluu toiseen aikaan.
  Nimeäminen auttaa. Esimerkiksi:
  ”Tämä mitä tunnen, tulee menneisyydestä; olen nyt aikuinen ja minulla on enemmän resursseja”.



• Kehon kuunteleminen, ei pelkkää mieltä
  Trauma ilmenee lihasjännityksinä, kurkun solmuna, rintaa puristavana tunteena, ruoansulatusvaivoina.
  Voit aloittaa lyhyillä tietoisen hengityksen tauoilla ja kehon skannauksella. Kyse ei ole pakotetusta rentoutumisesta, vaan siitä, että rekisteröit, mitä sisällä tapahtuu ilman tuomiota.



• Uudelleenkouluttaa terveet rajat
  Ei-sanomisen oppiminen ilman itsesi demonisointia on mahdollista.
  Aloita pienistä rajoista:
  ”En voi tällä kertaa”, ”tarvitsen aikaa”, ”tässä hetkessä tämä ei sovi minulle”.
  Jokainen raja kunnioittaa energiaasi ja lähettää sisäisen viestin: ”ansaitsen huolenpitoa”.



• Haasta itsevaatimusta
  Kun sisäinen ääni sanoo: ”et tee tarpeeksi”, vastaa sille:
  ”Teen parhaani sillä, mitä minulla on tänään”.
  Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta psykologisella tasolla se tuo uuden kertomuksen: anteeksiannon ja inhimillisyyden, perfektionismin sijaan.



• Hakea ammattiapua, joka on erikoistunut traumaan
  Traumaa huomioivat lähestymistavat käyttävät kehoa ja mieltä yhdistäviä tekniikoita, kuten EMDR, somaattinen terapia, kiintymyksen työskentely ym.
  Kaikki terapiat eivät sovi kaikille, joten sinulla on oikeus valita ja kokeilla, kunnes tunnet tulleesi todella ymmärretyksi.

Luennoillani toistan aina lauseen, joka kokoaa tämän:
”Se, mikä tänään hankaloittaa elämääsi, saattoi eilen pelastaa sinut”.
Käyttäytymisesi eivät syntyneet tuhotakseen sinut, ne syntyivät suojellakseen sinua.
Nyt tarvitsee vain päivittää ne.

---

Milloin hakea apua ja miten edetä omaan tahtiisi

On hyvä hetki hakea apua, kun:

• Olet tunteellisesti uupunut lähes jatkuvasti.


• Huomaat, että ihmissuhteesi toistavat samaa kivuliasta käsikirjoitusta.


• Pelko hylätyksi tulemisesta estää sinua tekemästä tärkeitä päätöksiä.


• Et kykene nauttimaan mistään, koska olet jatkuvassa valmiustilassa.

Ei tarvitse mennä pohjaan hakeakseen terapiaa.
Voit mennä yksinkertaisesti siksi, että haluat elää rauhallisemmin, aidommin ja vähemmällä syyllisyydellä.

Psykologina olen nähnyt naisia, jotka tulivat täysin hajalla ja rakensivat askel askeleelta jotain hyvin erilaista:
terveempiä suhteita, lempeämmän sisäisen äänen, kyvyn levätä ilman syyllisyyttä ja jämäkän ”ei”:n missä aiemmin nieli kaiken.

Ja astrologina olen myös nähnyt, miten, kun nainen alkaa parantua, hänen syntymäkarttansa ei enää tunnu kohtalon lukitsemalta vaan mahdollisuuksien kartalta.
Menneisyyden jäljet eivät enää ohjaa kaikkea, ja sinä saat takaisin elämäsi ohjaimen 🚢.

Jos lukiessasi tätä artikkelia ajattelit ”tästä tunnistan itseni”, olet jo ottanut suuren askeleen: tarkastelet itseäsi tietoisemmin.
Tästä eteenpäin tie jatkuu pienillä omashoidon teoilla, rohkeilla päätöksillä ja, jos siltä tuntuu, ammatillisella tuella, joka kulkee sinun tahdissasi.

Sinun ei tarvitse muuttua toiseksi ihmiseksi.
Tarvitset vain tunnistaa sen, joka olet aina ollut kaikkien näiden suojakuorten alla.
Siellä, syvällä syyllisyyden, pelon ja itsevaatimuksen alla, ei ole vika, vaan nainen tarinalla, joka ansaitsee kunnioitusta, huolenpitoa ja korjausta 💜.