Aivoverenkiertohäiriöt, joita kutsutaan myös aivohalvauksiksi, ovat yksi yleisimmistä afasian syistä. Tämä aivoperäinen häiriö voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää, tuottaa, lukea tai kirjoittaa kieltä.

Arviolta noin 40 prosentille aivohalvauksen saaneista kehittyy jonkinasteinen afasia. Lisäksi noin puolella oireet jatkuvat vielä vuoden kuluttua alkuperäisestä tapahtumasta.

Vaikeudet voivat vaihdella suuresti. Jotkut tietävät, mitä haluaisivat sanoa, mutta eivät löydä sanoja. Toisilla on vaikeuksia muodostaa lauseita, ymmärtää keskustelua tai seurata kirjoitettua tekstiä. Tämä voi aiheuttaa turhautumista, epävarmuutta ja sosiaalista eristäytymistä.

Suomessa tehty tutkimus tarjoaa toiveikkaan näkökulman: laulaminen voisi auttaa palauttamaan puheen tuottamista ja edistää myönteisiä muutoksia aivojen kieliverkostossa. Löydös korostaa aivojen neuroplastisuutta eli niiden kykyä järjestäytyä uudelleen ja luoda uusia yhteyksiä vaurion jälkeen.

Miten laulaminen auttaa palauttamaan kieltä aivohalvauksen jälkeen

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, miten musiikki ja erityisesti laulaminen voivat edistää aivohalvauksen jälkeisestä afasiasta kärsivien potilaiden kuntoutusta.

Tutkimuksessa, joka julkaistiin tieteellisessä eNeuro-lehdessä, analysoitiin kieleen liittyvissä aivorakenteissa tapahtuvia muutoksia.

Tulosten mukaan laulaminen auttoi järjestämään uudelleen ja vahvistamaan puhetta ja kieltä käsittelevää rakenteellista verkostoa. Afasiaa sairastavilla osa tästä verkostosta on vaurioitunut aivoverenkiertohäiriön seurauksena.

Helsingin yliopiston tutkija Aleksi Sihvonen selitti, että havainnot osoittavat ensimmäistä kertaa laulamiseen perustuvan kuntoutuksen liittyvän neuroplastisiin muutoksiin. Kyse ei siis ole pelkästään siitä, että musiikin kuunteleminen saa olon tuntumaan paremmalta: aivoissa havaittiin konkreettisia muutoksia.

Mitä muutoksia laulaminen aiheuttaa aivojen kieliverkostossa

Kieliverkostoon kuuluu aivokuoren alueita, jotka osallistuvat puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen. Siihen sisältyy myös valkean aineen ratoja, eräänlaisia viestintäreittejä, joiden avulla tieto kulkee aivojen eri alueiden välillä.

Laulaminen lisäsi harmaan aineen tilavuutta vasemman otsalohkon kielialueilla ja paransi useiden aivoratojen yhteyksiä. Muutokset näkyivät erityisen selvästi vasemman aivopuoliskon kieliverkostossa, vaikka parannuksia havaittiin myös oikealla puolella.

Tämä on tärkeää, sillä laulaminen yhdistää sanoja, melodiaa, rytmiä, hengitystä, muistia ja liikettä. Eri taitojen samanaikainen käyttö voisi aktivoida useita aivoalueita ja avata vaihtoehtoisia reittejä viestinnälle.

Tutkijat havaitsivat myös, että myönteiset muutokset liittyivät parempaan puheen tuottamiseen. Arjessa tämä voi tarkoittaa suurempaa helppoutta sanojen lausumisessa, lauseiden täydentämisessä tai keskusteluun osallistumisessa.

Miten laulamista ja afasiaa koskeva tutkimus toteutettiin

Tutkimukseen osallistui 54 afasiaa sairastavaa potilasta. Heistä 28:lle tehtiin magneettikuvaukset tutkimuksen alussa ja lopussa, mikä mahdollisti heidän aivojensa rakenteen ja yhteyksien vertailun.

Tutkijat hyödynsivät erilaisia toimintoja: kuorolaulua, musiikkiterapiaa ja kotona tehtäviä lauluharjoituksia. Näin he pystyivät tutkimaan sekä ammattilaisten ohjaamaa harjoittelua että laulamisen sisällyttämistä päivittäiseen arkeen.

Ryhmälaululla on myös arvokas emotionaalinen ulottuvuus. Yhteiseen lauluun osallistuminen on mahdollista ilman, että täytyy tukeutua yksinomaan tavanomaiseen keskusteluun. Puhumisvaikeuksista kärsivälle ryhmään kuulumisen tunne voi lievittää häpeää ja auttaa palauttamaan itseluottamusta vähitellen.

Tuloksia on silti syytä tulkita varovaisesti. Osallistujamäärä oli rajallinen, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saadaan selville, ketkä hyötyvät eniten, kuinka usein heidän tulisi laulaa ja kuinka pitkään.

Laulaminen kuntoutuksen saavutettavana tukena

Afasia voi vaikuttaa syvästi itsenäisyyteen, ihmissuhteisiin ja elämänlaatuun. Niinkin arkinen asia kuin jonkin pyytäminen, kokemuksesta kertominen tai tunteen ilmaiseminen voi muuttua uuvuttavaksi haasteeksi.

Tässä tilanteessa laulaminen näyttäytyy saavutettavana ja edullisena täydentävänä keinona tavanomaisille terapioille. Se voisi tarjota tukea myös lievissä tapauksissa tai silloin, kun pääsy erikoistuneiden palvelujen piiriin on rajallista.

Potilaat voivat laulaa läheistensä kanssa, osallistua mukautettuihin kuoroihin tai tehdä ammattilaisten ohjaamia harjoituksia. Terveydenhuollon yksiköissä laulaminen voidaan lisäksi järjestää ryhmätoiminnaksi, jossa yhdistyvät kuntoutus, stimulaatio ja sosiaalinen kanssakäyminen.

Yksinkertainen harjoitus voi olla tutun laulun valitseminen, yhden säkeistön kuunteleminen ja sen laulaminen kiirehtimättä. Tutut sanoitukset ovat usein helpompia, koska ne aktivoivat musiikillisia ja tunnepitoisia muistoja. Tärkeintä ei ole laulaa sävelpuhtaasti, vaan osallistua kärsivällisesti ilman, että harjoituksesta tehdään koe.

Laulaminen ei korvaa neurologista arviointia, puheterapiaa eikä kullekin potilaalle suositeltua kuntoutusta. Se tulisi nähdä täydentävänä työkaluna. Aivohalvauksen jälkeisessä afasiassa neurologien, puheterapeuttien tai logopedien tuki on edelleen olennaisen tärkeää.

Musiikki, tunteet ja aivojen toipuminen

Laulaminen ei aktivoi vain kieltä. Se voi myös herättää muistoja, säädellä hengitystä ja luoda yhteyden hetkiä muiden ihmisten kanssa. Aivohalvauksen seurauksia läpikäyvälle perheelle tutun laulun jakaminen voi avata pienen oven silloin, kun sanoja ei löydy.

Helsingin yliopiston havainnot osoittavat, että tähän tunneperäiseen kokemukseen voisi liittyä todellisia muutoksia aivoissa. Tutkittavaa on vielä paljon, mutta mahdollisuus on rohkaiseva: musiikista voi tulla konkreettinen liittolainen monimutkaisessa ja syvästi inhimillisessä toipumisprosessissa. 🎵

Uutisen lähde: Helsinki.fi