Tämä tutkimus, joka on julkaistu
The New England Journal of Medicine, avaa uusia mahdollisuuksia näiden potilaiden hoidolle ja kuntoutukselle.
Tutkimuksen Keskeiset Löydökset
Tutkimus, jota johti Nicholas Schiff Cornellin yliopistosta, käsitti 353 aikuista, joilla oli tietoisuusongelmia.
Toiminnallisten magneettikuvien ja elektroenkefalogrammien avulla havaittiin, että noin yksi neljästä potilaasta, jotka eivät näyttäneet havaittavia reaktioita käskyihin, oli itse asiassa kykeneviä suorittamaan kognitiivisia tehtäviä peitellysti.
Tämä tarkoittaa, että vaikka nämä potilaat näyttävät reagoimattomilta, he voivat ymmärtää ohjeita ja ylläpitää huomiota.
Tutkija Yelena Bodien, joka on tutkimuksen pääkirjoittaja, selittää, että tämä ilmiö, jota kutsutaan "kognitiivis-motoriseksi dissosiaatioksi", osoittaa, että kognitiivista toimintaa voi olla läsnä jopa silloin, kun motoriset vastaukset eivät ole sitä.
Tämä löytö herättää tärkeitä eettisiä ja kliinisiä kysymyksiä siitä, kuinka tätä näkymätöntä kognitiivista kykyä voitaisiin käyttää viestintäjärjestelmien luomiseksi ja toipumisen parantamiseksi.
Vaikutukset kliiniseen hoitoon
Los hallazgos de este estudio tienen implicaciones significativas para la atención de pacientes con lesiones cerebrales.
Según el doctor Ricardo Allegri, una de las claves de este trabajo es que podría cambiar la forma en que se programan la estimulación y la rehabilitación de estos pacientes.
Sen sijaan että nojataan vain käskyihin vastaamiseen, terveydenhuollon ammattilaisten tulisi ottaa huomioon kognitiivinen aktiivisuus, jota ei välttämättä voida havaita.
Potilaiden perheet ovat ilmoittaneet, että tieto tämän kognitiivisen motorisen dissosiaation olemassaolosta voi radikaalisti muuttaa sitä, miten kliininen tiimi vuorovaikuttaa heidän läheistensä kanssa.
Hoito muuttuu hienovaraisemmaksi ja enemmän huomiota kiinnitetään käyttäytymisiin, joita voitaisiin hallita vapaaehtoisesti.
Musiikki parantaa: miten sitä käytetään aivohalvauksen saaneiden potilaiden hoitamiseen Aivovammojen tutkimuksen tulevaisuus
A pesar de los prometedores resultados del estudio, existen limitaciones. La falta de estandarización en las pruebas realizadas en los distintos centros de investigación ha generado variabilidad en los datos.
Para avanzar en este campo, es crucial validar las herramientas utilizadas y desarrollar métodos sistemáticos para evaluar a los pacientes que no responden.
El estudio sugiere que la disociación cognitivo-motora podría estar presente en hasta el 25% de los pacientes, o incluso más, lo que destaca la necesidad de una evaluación más exhaustiva.
A medida que la investigación avanza, es fundamental que la comunidad médica se adapte a estos nuevos hallazgos para mejorar la atención y rehabilitación de quienes sufren lesiones cerebrales.
En conclusión, el descubrimiento de la "conciencia oculta" en pacientes con lesiones cerebrales representa un avance significativo en la neurología y la atención clínica, abriendo la puerta a nuevas oportunidades para la rehabilitación y el apoyo a estos pacientes y sus familias.