Sosiaalisessa mediassa hiljattain levinnyt video on herättänyt kiistaa näyttäessään, kuinka kiinalaisyritys väitetysti käyttää tekoälyä työntekijöidensä valvontaan.



Kuvissa näkyy toimisto, jossa useat ihmiset istuvat tietokoneidensa ääressä. Samalla kasvojentunnistukseen perustuva järjestelmä näyttää rekisteröivän, milloin kukin työntekijä työskentelee ja milloin hän pitää tauon.



Teknologia voisi tunnistaa liikkeitä ja laskea, kuinka kauan kukin työntekijä pysyy työpisteellään, sekä merkitä hänen taukonsa. Kaikki tapahtuisi automaattisesti ja lähes välittömästi.



Onko tekoälyä hyödyntävää työpaikkavalvontaa esittävä video aito?



Tähän artikkeliin liittyvä video levisi viraaliksi muutamassa tunnissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä varmasti, mikä yritys kuvissa näkyy.



Myöskään sitä ei ole vahvistettu, onko järjestelmä todella käytössä, onko kyse teknologisesta esittelystä vai onko sisältö tehty herättämään huomiota sosiaalisessa mediassa. Siksi sitä on hyvä tarkastella varovaisesti ja välttää lopullisten johtopäätösten tekemistä ilman lisätietoja.



Tekoäly, tuottavuus ja työntekijöiden yksityisyys



Tekoäly voi auttaa tehtävien organisoinnissa, toistuvien prosessien tunnistamisessa ja tuottavuuden tiettyjen osa-alueiden parantamisessa. Ongelma syntyy, kun tehokkuus muuttuu jatkuvaksi valvonnaksi ja liialliseksi kontrolliksi.



Jokaisen tauon, liikkeen tai toimettomuuden hetken rekisteröinti herättää tärkeitä kysymyksiä yksityisyydestä. Se pakottaa myös pohtimaan, kenellä on pääsy näihin tietoihin, kuinka kauan niitä säilytetään ja miten niitä voitaisiin käyttää henkilön arvioimiseen tai rankaisemiseen.



Onko työntekijöiden ajankäyttöä tarpeen valvoa näin tarkasti? Millainen vaikutus tällaisella valvonnalla voi olla heidän emotionaaliseen hyvinvointiinsa, autonomiaansa ja tapaansa työskennellä?



Miten jatkuva valvonta voi vaikuttaa työssä



Artikkelia varten haastateltu työelämän suhteiden asiantuntija Susana Santino totesi, että tällaiset käytännöt voivat edistää myrkyllistä työilmapiiriä, jota leimaavat epäluottamus ja autonomian puute. Hänen mukaansa tällainen dynamiikka voi heikentää työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista.



”Jos he tuntevat olevansa jatkuvasti valvottuja ja kontrolloituja, heidän suoriutumisensa ja luovuutensa todennäköisesti kärsivät”, Santino lisäsi.



Arjessa ihminen, joka kokee jokaisen eleensä olevan mitattavana, voi päätyä kiinnittämään enemmän huomiota järjestelmään kuin omaan tehtäväänsä. Jopa lyhyt tauko veden juomista, silmien lepuuttamista tai ratkaisun pohtimista varten voi tuntua jännitteiseltä.



Teknologia ei välttämättä itsessään ole ongelma. Ratkaisevaa on se, miten sitä otetaan käyttöön. Läpinäkyvyys, selkeät rajat ja yksityisyyden kunnioittaminen ovat olennaisia, jotta digitaalisesta työkalusta ei tule paineen lähdettä.



Toistaiseksi videon alkuperästä tai yrityksestä, jonka väitetään käyttävän tätä järjestelmää, ei ole tullut julki uusia yksityiskohtia. Siitä huolimatta kuvat ovat jo käynnistäneet tarpeellisen keskustelun: kuinka pitkälle teknologinen kontrolli voi työssä ulottua ja millaisten rajojen pitäisi suojella ihmisiä.