Unessa maailmassa, jossa bruttokansantuote (BKT) on usein mittareiden kuningas, on globaali tutkimus kyseenalaistanut tämän numeerisen monarchian.
Mittaisimmeko todella sitä, mikä on tärkeää? Spoileri: mahdollisesti emme! Globaali kukoistustutkimus (GFS) kutsuu meitä katsomaan taloudellisten lukujen ohi ymmärtääksemme, mitä todella tarkoittaa elää hyvin.
Tämä massiivinen tutkimus, jota johtavat Tyler VanderWeelen ja Byron Johnsonin loistavat mielet, on tarkastellut yli 200 000 ihmistä 22 maassa. Mikä on tavoitteena?
Selvittää, miten ihmiset kukoistavat eri konteksteissa. Ja ei, kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon rahaa heillä on pankissa. Tässä tulevat peliin onnellisuus, ihmissuhteet, elämän merkitys ja jopa hengellisyys!
Enemmän kuin lukuja: inhimillisten yhteyksien voima
¡Yllätys! Ei vain palkka tee meitä onnellisiksi. Tutkimus osoittaa, että vahvat suhteet, osallistuminen uskonnollisiin yhteisöihin ja tarkoituksen löytäminen elämässä näyttelevät keskeistä roolia hyvinvoinnissamme.
Kuvittele tämä: naimisissa olevat ihmiset raportoivat keskimääräisestä hyvinvoinnista 7,34 pistettä, ylittäen sinkut, joilla on 6,92. Onko rakkaus todella se, joka parantaa kaiken? No, ainakin se näyttää auttavan.
Mutta kaikki ei ole ruusunpunaista. Yksinäisyys ja tarkoituksen puute korreloivat alhaisemman hyvinvointitietoisuuden kanssa. Tässä kohtaa hallituksen politiikkojen tulisi puuttua asiaan asiantuntijoiden mukaan. Unohdetaan kylmät numerot hetkeksi! Tarvitsemme politiikkoja, jotka keskittyvät ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Kattava lähestymistapa kukoistamiseen
El concepto de "florecimiento" que propone el GFS es como una ensalada de bienestar: incluye de todo un poco. Desde ingresos hasta salud mental, pasando por el sentido de la vida y la seguridad financiera. ¡Es un enfoque integral que no deja a nadie fuera! Y es que, según los investigadores, nunca estamos floreciendo al 100%, siempre hay espacio para mejorar.
Datos curiosos del estudio revelan que las personas mayores tienden a reportar un mayor bienestar que los más jóvenes. Pero ojo, no es una regla universal. En países como España, los jóvenes y los mayores son los que se sienten más plenos, mientras que los de mediana edad parecen tener una crisis de identidad.
Yhteisö hyvinvoinnin keskeisenä osana
Tässä on mehukas tieto: uskonnollisiin palveluksiin osallistuminen nostaa keskimääräistä hyvinvointia 7,67 pisteeseen, kun taas niillä, jotka eivät osallistu, se on 6,86. Onko niin, että hymnin laulamisessa on jotain, mikä saa meidät tuntemaan paremmin? Tutkijat ehdottavat, että nämä yhteisölliset tilat tarjoavat kuuluvuuden tunteen, joka edistää kukoistustamme.
Tutkimus ei vain kutsu meitä miettimään uudelleen hyvinvointimittareitamme, vaan myös löytämään uudelleen yhteisön arvon. Se on kutsu jättää numerohulluus taakse ja keskittyä siihen, mikä todella merkitsee: ihmisen hyvinvointi kaikessa sen monimutkaisuudessa.
Joten, seuraavan kerran kun ajattelet hyvinvointia, muista, että kaikki ei ole vain numeroista kiinni; joskus, mitä todella tarvitsemme, on hieman enemmän inhimillistä yhteyttä.